Explore Marienholm peninsula

History of Marienholm

With its elongated shape and location within the town, the Marienholm peninsula is unlike any other in the entire Baltic Sea region. The top of the peninsula was the location of a harbour in the 19th Century and it even welcomed prominent heads of state and distinguished guests. Even the name of the location is beautiful – Marienholm.

Last century, the peninsula boasted a thriving fishing industry that closed down in the early 1990s. In 2022, the Scandium Kinnisvara acquired the peninsula and proceeded to demolish the dilapidated buildings and reopen the area to the public that same summer.

The name Marienholm harks back to the original name of the peninsula. Despite the name Crimean holm being most commonly used for the site since 1895, the history of the peninsula goes back even further. The holm is made up of two islets which were still considered part of Vasikaholm in 1800-1860.

On maps from 1848, 1859 and 1860, the peninsula is also referred to as harbour island or Mary’s Island (Hafen oder Marien Insel), which was linked to Vasikaholm by road. The roads were probably built for the construction of a new harbour at the top of the Crimean holm in 1860. The oldest buildings on the holm were a stone barn with a high pitched gable roof built in 1862, part of which is still preserved at the top of the peninsula, and a guardhouse. By 1884, the peninsula was already known as Mary’s holm (Marienholm). A map from 1895, however, uses the new name Crimean holm. The peninsula was renamed to commemorate the naval blockade of the Crimean War (1853-1856).

New harbour

A harbour was constructed on the Crimean holm in 1860. This enabled ships of larger draft to dock in Haapsalu for the first time. The harbour played an important role in the development of Haapsalu as it took until 1905 for the railway to reach Haapsalu. Before the construction of the railway, visitors would mainly arrive at the resort by sea where they were met by cabmen to take them comfortably to town.

Until World War II, fishing and passenger ships all berthed in New Harbour. The harbour lost prominence after the completion of the railway. When we get to the 1930s, the media paints a picture of a harbour that was last dredged at the turn of the century and no longer meets local needs. It was the Old Harbour, positioned closer to the town, that had instead grown in importance. In 1936, the town and the maritime administration made plans to build a third harbour next to the railway station, to facilitate the transit of goods and be more convenient for locals. However, at the end of the year, the Maritime Administration in Tallinn ruled in favour of dredging the Old Harbour.

The fish industry in the Crimean holm

From 1946 to 1978, Haapsalu Fish Factory (Haapsalu Experimental Fish Factory from 1973 to 1978), the first fish-farming facility in Lääne county, operated in Marienholm, or the Crimean holm as it was known at the time. The factory farmed fish and processed the catch. At the start of 1979, the fish factory was integrated into the collective fishing farm by the name of Lääne Kalur and its assets were absorbed into the collective farm. Lääne Kalur was founded in 1949 when the fishermen in Haapsalu decided to ‘voluntarily’ form a collective farm. The collective farm reached its peak size in 1985 with 2114 workers.

Crimean holm today

The general plan drawn up for Haapsalu in 1986-88 stated that the fishing industry should be gradually relocated out of town as it marred Haapsalu’s visual image and generated too much traffic on the streets leading to the holms. The plan was to have all units of Lääne Kalur (except the harbour, the shipyard and the office, which were to remain on the Bürgermeister holm) move to industrial premises on Lihula road by 1995.

The fish industry continued to operate on the Crimean holm until 2005, when Hako, the last fish factory on the peninsula, was finally closed down. In the same year, the Crimean holm was sold to Helter Kaubandus OÜ (now named Kroonikeskus OÜ) with plans to develop a large residential neighbourhood on the holm. This, however, never came to fruition and the holm remained closed off for nearly fifteen years. In 2022, Scandium Kinnisvara AS bought the Crimean holm, and undertook the demolition of dilapidated buildings in the same year to prepare the peninsula for a new residential area.

Water tower

The water tower standing above the peninsula and occasionally even seen from the town centre was completed in 1960. It’s likely that the tower was built solely for the local fishing industry. It has never been directly connected to the town’s water supply, but there have been periods where some registered immovables on Lahe Street received drinking water through the water supply of Haapsalu Experimental Fish Factory. The water tower is 17 metres high, has a bottom area of 19.6 m² and holds 333 m³.

The imposing water tower now awaits revival. If you have a vision and the drive to build something extraordinary, be sure to write to us at info@scandium.ee.

Photo: Meremuuseum SA

Harbour barn

The barn with a high-pitched gable roof at New Harbour was built in 1862 to store grain. In 1945, the barn was converted into a fish curing yard and became property of Haapsalu Experimental Fish Factory in the same year. The two upper floors of the barn were demolished in the late 1950s. Today, only part of the lower floor of the barn remains standing.

Legend has it that stones from Haapsalu Castle were used to build the barn. After the upper floors were demolished, the stones were used in other buildings around town.

The once towering barn now awaits revival. If you have a vision and the drive to build something extraordinary, be sure to write to us at info@scandium.ee.

Marienholm apartments are now in pre-sale! Find out more: marienholm.com

Photo: Meremuuseum SA

Tervetuloa Marienholmin niemelle!

Tämä vuosikymmeniä suljettuna ollut alue avattiin uudelleen vuonna 2022. Lähivuosina alueelle kohoaa uusi asuinympäristö, jossa on koteja, joista on merinäköala, ja vaihtelevia maisemia ja kulttuurikohteita. Niemen alkupäähän saatetaan rakentaa myös houkutteleva kylpylähotelli, joka veisi rakastetun Haapsalun kylpylätarjonnan täysin uudelle tasolle kaupunkilaisten ja vierailijoiden nautittavaksi. Marienholmin niemen kehittämisestä vastaa kiinteistökehittäjä Scandium Kinnisvara yhdessä 3+1 Arhitektid -arkkitehtitoimiston ja maisema-arkkitehtitoimisto TajuRuumin kanssa. Ensimmäisten kotien rakentaminen on suunnitelmissa aloittaa vuonna 2023.

Marienholmin asuntojen ennakkomyynti on alkanut: marienholm.com

Marienholmin historiaa

Marienholmin niemi on koko Itämeren alueella ainutlaatuinen paikka pitkänomaisen muotonsa vuoksi ja siksi, että se sijaitsee kaupungin sisällä. Niemen kärjessä oli 1800-luvulla satama, joka jo silloin isännöi tunnettujen valtionpäämiesten ja arvovieraiden vierailuja. Myös paikan nimi oli kaunis – Marienholm.

Viime vuosisadalla niemellä oli suuri kalajalostamo, jonka toiminta lakkasi 1990-luvun alussa. Scandium Kinnisvara hankki niemen omistukseensa vuonna 2022 ja purki vielä samana kesänä romahtamisvaarassa olleet rakennukset ja avasi alueen jälleen yleisölle.

Nimen Marienholm käyttö on palaamista takaisin niemen alkuperäiseen nimeen. Vaikka Krimin niemeke (viroksi Krimmi holm) on ollut alueen suosituin nimi vuodesta 1895 lähtien, niemen historia ulottuu kuitenkin sitäkin pidemmälle. Krimin niemekkeen muodostaa kaksi pientä saarta, joita pidettiin vuosina 1800–1860 Vasikaholmin osina.

Vuosien 1848, 1859 ja 1860 kartoissa niemeen viitataan nimillä Sataman tai Maarjan saari (Hafen oder Marien Insel), jonka tiet yhdistivät Vasikaholmiin. Tiet rakennettiin ilmeisesti siinä yhteydessä, kun Krimin niemekkeen kärkeen rakennettiin uusi satama. Niemekkeen vanhimpia rakennuksia olivat vuonna 1862 rakennettu kiviaitta, jossa oli korkea päätykolmio ja josta on säilynyt osa niemen kärjessä näihin päiviin saakka, sekä vartiorakennus. Vuonna 1884 niemeä on jo kutsuttu nimellä Maarja holm eli Marienholm. Vuoden 1895 kartassa on sen sijaan käytössä uusi nimi Krim, sillä niemi nimettiin uudelleen Krimin sodan (1853–1856) merisaarron muistoksi.

Uusi satama

Vuonna 1860 Krimin niemekkeelle rakennettiin satama. Se mahdollisti ensimmäistä kertaa sen, että Haapsaluun pääsi myös syväykseltään suurilla laivoilla. Satamalla oli tärkeä asema Haapsalun kehityksessä, sillä rautatie tuli Haapsaluun vasta myöhemmin, vuonna 1905. Sitä ennen vierailijat tulivat kylpyläkaupunkiin pääasiassa meritse juuri Uuden sataman kautta. Satamassa heitä olivat vastassa vossikat, jotka veivät vieraat mukavasti kaupunkiin.

Toiseen maailmansotaan saakka Uuteen satamaan rantautui niin kalastusaluksia kuin matkustajalaivoja. Rautatien valmistumisen jälkeen sataman merkitys väheni. 1930-luvun lehtikirjoituksista välittyy kuva satamasta, jota syvennettiin viimeksi vuosisadan alussa ja joka ei enää täytä alueen tarpeita. Kaupunkia lähempänä sijaitseva Vanha satama (Vana Sadam) oli kehittynyt tärkeämmäksi. Vuonna 1936 kaupunginhallitus ja vesiväylävirasto suunnittelivatkin jo kolmannen sataman rakentamista rautatieaseman yhteyteen. Sen olisi ollut tarkoitus helpottaa tavaroiden kuljetusta eteenpäin ja olla paikallisille helpompi käyttää. Vuoden lopussa vesiväylävirasto päätti kuitenkin kokouksessaan Tallinnassa, että Vanhaa satamaa syvennetään.

Kalanjalostus Krimin niemekkeellä

Vuosina 1946–1978 Marienholmissa, eli tuonaikaiselta nimeltään Krimin niemekkeellä, toimi Haapsalun kalakombinaatti (vuosina 1973–1978 se oli nimeltään Haapsalu Eksperimentaalne Kalakombinaat eli Haapsalun kokeellinen kalakombinaatti), joka oli Läänemaan maakunnan ensimmäinen kalankasvatuksen parissa toimiva yritys. Kalankasvatuksen lisäksi yritys käsitteli pyydettyjä kaloja. Vuoden 1979 alussa kalakombinaatti liitettiin Lääne Kalur -kalastuskolhoosiin ja kombinaatin varat siirrettiin kolhoosin omistukseen. Lääne Kalur -kalastuskolhoosi oli perustettu vuonna 1949, kun haapsalulaiset kalastajat päättivät ”vapaaehtoisesti” järjestäytyä kolhoosiksi. Kolhoosi oli suurimmillaan vuonna 1985, jolloin työläisiä oli 2 114.

Krimin niemeke nykyään

Vuosina 1986–1988 laadittuun Haapsalun asemakaavaan kirjattiin, että kalanjalostus tulisi hiljalleen siirtää kaupungista muualle, koska sen katsottiin pilaavan Haapsalun visuaalista ilmettä ja aiheuttavan liian paljon liikennettä niemekkeille johtavilla kaduilla. Suunnitelmana oli siirtää kaikki Lääne Kalurin osastot (lukuun ottamatta satamaa, laivankorjausyksikköä ja toimistoa, joiden piti jäädä Bürgermeisterin niemekkeelle) vuoteen 1995 mennessä Lihulan maantien teollisuusalueelle.

Kalanjalostus jatkui Krimin niemekkeellä vuoteen 2005 asti, jolloin niemellä toiminut kalajalostamo Hako Kalatööstus suljettiin lopullisesti. Vielä samana vuonna niemeke myytiin Helter Kaubandus OÜ:lle (nykyinen Kroonikeskus OÜ), joka suunnitteli Krimin niemekkeelle suurta asuinaluetta. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, ja niemeke pysyi suljettuna noin viisitoista vuotta. Vuonna 2022 Krimin niemekkeen osti Scandium Kinnisvara AS, joka ryhtyi vielä samana vuonna purkamaan ränsistyneitä rakennuksia ja valmistelemaan niemen muuttamista uudeksi asuinympäristöksi.

Vesitorni

Niemellä kohoava ja kaupungin keskustastakin paikoin näkyvä vesitorni valmistui vuonna 1960. On hyvin todennäköistä, että vesitorni rakennettiin ainoastaan alueella ollutta kalajalostamoa varten. Se ei ole koskaan ollut suoraan yhteydessä kaupungin vesijohtoverkkoon, vaikka joinakin aikoina yksittäiset Lahe-kadun kiinteistöt saivatkin juomavetensä Haapsalun kokeellisen kalakombinaatin vesiverkoston kautta. Vesitornin korkeus on 17 metriä, ja sen alustan pinta-ala on 19,6 m², ja sen tilavuus on 333 m³.

Nyt huikea vesitorni odottaa heräämistä uuteen eloon! Jos sinulla on mielessäsi visio ja motivaatiota luoda alueelle jotakin poikkeuksellista, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen info@scandium.ee.

Kuva: Meremuuseum SA

Satama-aitta

Uuden sataman satama-aitta, jossa on korkea päätykolmio, rakennettiin sataman yhteyteen vuonna 1862 viljan säilytystä varten. Vuonna 1945 aittaa muokattiin siten, että siellä voitiin suolata kalaa. Samasta vuodesta lähtien aitta kuului Haapsalun kokeelliselle kalakombinaatille. Vuoden 1950 lopulla aitan kaksi ylintä kerrosta purettiin. Nykypäivään on säilynyt vain osa aittarakennuksen alimmasta kerroksesta.

Kaupungin legenda kertoo, että aitan rakentamiseen käytettiin linnasta peräisin olevia kiviä. Aitan ylimpien kerrosten purkamisen jälkeen näitä kiviä käytettiin vuorostaan muissa rakennuksissa ympäri kaupunkia.

Nyt mahtava aitta odottaa heräämistä uuteen eloon! Jos sinulla on mielessäsi visio ja motivaatiota luoda alueelle jotakin poikkeuksellista, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen info@scandium.ee.